sunnuntai 14. elokuuta 2011

Vippiä nyt entistä luotettavammin?

Keväällä oli hesarissa juttua siitä, että pienet pikavippifirmat ajetaan lähestulkoon konkurssiin uusilla lakisäädöksillä, joilla pyritään suojaamaan yksittäistä kuluttajaa. Näihin lakisäädöksiin kuuluivat mm. yrityksen rekisterin asettaminen julkisuuteen, sekä kuluttajan oikeus perua lainasopimus 14-päivän varoituksella, maksamatta "lainasta" ollenkaan vuosikorkoa.

Pienet pikavipit olivat jo ahdingossa alunperinkin, joten näillä uusilla jekuilla niitä ajetaan entistä ahtaammalle. Tilastojen mukaan pikavippi ei olekaan kannattava ala, kuten aikaisemmin on ehkä luultu. Ainoastaan häviävä 10 % kaikista yrityksistä tekee asialla pientä tulosta, ja vain 2-3 % selvää voittoa. Loput sinnittelevät nipin napin tai tekevät suoraa tappiota. Näistä lukemista voisikin siis olettaa että ensivuoden kevääseen mennessä kaikki pienimmät ns. roistofirmat ovat jo menneen talven lumia.

Pienistä pikavippi firmoista on tullut kuluttajavirastolle paljon valituksia mm. siitä, etteivät sopimusehdot noudata tarpeeksi kattavan informaation antamista, ja että esim. tekstiviestikustannuksissa asiakkaita pyritään usein hämäämään. Tämän lisäksi puuttuvat rekisteritiedot ja asiakaspalvelu joka ei koskaan vastaa ovat aiheuttaneet ihmetystä monilta tahoilta. Pikavippien kultakausi näyttäisi siis olevan huipussaan, nyt vain jäämme odottamaan ensi keväälle, että ketkä selviytyvät jatkoon.

tiistai 2. elokuuta 2011

Taloussanomat auttaa lainaajat talousahdinkoon

Taloussanomat kirjoitti tänään siitä, kuinka kesäisin viina virtaa ja visa vinkuu. Allekirjoittaneelle tuli heitosta hieman paha olo. Onko suomalaisten kesänvietossa tosiaan kyse juopottelusta lainarahalla?



Elämme kovia aikoja, ystävät hyvät. Tuntuu siltä, että 2/3 ajasta ihmiset tekevät töitä, joita vihaavat tienatakseen rahaa jotta voivat loput 1/3 viettää sopivan humalassa, huumeissa tai ostohuumassa, jotta arki tuntuisi jotenkin siedettävältä. Tietenkin sekä raivoisassa kulutuksessa, kokaiinissa ja alkoholissa on se ongelma, että toleranssi nousee nopeasti ja rahaa palaa kokoajan enemmän. Pian täytyykin jo ottaa lainaa, jotta saisi ne uudet kengät tai olisi varaa tasoitella ennen maanantai aamun palaveria.

Ja lopultahan sitä käy huonosti. Masokismi ei tunne rajoja mutta ihmisen sitokyky kyllä tuntee. Hiljalleen 2/3 ajasta alkaa mennä huumassa, 1/3 töissä joita vihaa. Tällä yhtälöllä on se huono puoli, että rahat loppuvat kohtuullisen pian. Onneksi lainaa ilman vakuuksia on helppo saada, vieläpä eettisiltä yrityksiltä, joiden tavoite on tyytyväiset ja luotettavat kanta-asiakkaat! Lainarahalla voi hyvin vetää vielä 6kk minkä jälkeen napsahtaa maksuhäiriömerkintä. Ei kuitenkaan hätää, onneksi meillä on sossu.

Parempaa tekemistä?
Voisivatko ihmiset edes kesäisin vaikka pelata potkupalloa, toimia vapaaehtoisena apua tarvitsevien maahanmuuttajien parissa tai mennä kävelylle? Näitä juttuja varten ei tarvitse ottaa pikalainaa ja kun käyttää aikansa järkevästi, kuluu rahaakin paljon vähemmän kuin Luis Vuittoneita ostellen tai nenä valkoisena.

Hyvä puoli saattaa olla myös niiden drop-outtien tapaaminen. Ehkä sitä tajuaa, että ihmisillä on muutakin arvoa kuin rahassa mitattu utiliteetti-arvo.