Suomen poliittinen kenttä otti reilun loikan vasemmalle, kun Suomen ainoa edes hieman oikeistolainen puolue ehdotti pikavippien kieltämistä eli elinkeinon- ja sopimusvapauden rajoittamista. Maassa, jossa valtakunnallinen kateus ja itsesääli saa politikot tekemään mitän tahansa kansaa miellyttääkseen, on ottanut helpon kohteen itselleen ja aikookin nyt kieltää pikavipit. Sen sijaan että tehtäisiin fiksuja ratkaisuja, kuten haettaisiin enakkoratkaisua oikeusteitse tai lainsäädännön kautta koronkiskontaan, aiotaan nyt populistisesti lopettaa koko ala. Vaikka itse alana pikavippi on suhteellisen pienimuotoista eikä työllistä kuin joitakin satoja ihmisiä, herää kuitenkin kysymys että mikä lainaaminen enää on valtion taholta hyväksyttyä?
Maassa, jossa valtio kannustaa kansalaisia velkaantumaan korviaan myöten ottamalla asuntolainaa, on pienien lainojen kieltäminen varsin tekopyhää. Ennustan jo nyt, että mikäli taloudellinen epävakaus iskee tänne pohjolaan, tulee nurmijärveläisiä ideaaperheitä tulee kaatumaan.
Vaikka pikavippien parista löytyvät varmasti ne röyhkeimmät ja Suomen epärehellisimmät ihmiset, ei lainsäädännön aina tarvitsisi mennä tyhmimpien mukaan. Epärehellisiä ihmisiä löytyy aina ja huonoja päätöksiä tekeviä myös. Sopimusvapauden nimissä täysivaltaiset ihmiset ovat vapaita tekemään haluamiaan sopimuksia. Mikäli ihminen haluaa maksaa lainastaan yli 1 000% todellista vuosikorkoaan, se hänelle suotakoon. Tyhmähän ei ole se joka pyytää...
