Miksi yrityksillä on monia pikavippipalveluita?

Lueskelin Vippivertailu.biz - sivuston artikkelia, ja aloin miettimään miksi samoilla yrityksillä on monia eri pikavippipalveluita? Sivuston mukaan Laina-automaatti nimisen vippipalvelun lisäksi palvelua ylläpitävä yritys, Urgens Oy, pitää yllä myös Eurovippiä. On tietysti fiksua hajauttaa riskiä yritystoiminnassa, mutta nämä palveluthan lähinnä kilpailevat keskenään ja aiheuttavat sekamelskaa jo valmiiksi liian suuressa pikavippimaailmassa. Korot, lainamäärät ja ehdot ovat lähes täsmälleen samat, joten miksi ei keskittäisi kaikkea saman katon alle? Onko kyse vain brändäyksestä? Eikä siinä mitään, saahan yrityksellä eri nimisiä aputoiminimiä olla, mutta miksi he salailevat niitä? Kummallakaan sivustoilla ei kerrota että myös sisarpalvelu on olemassa. Tämä herättää väistämättä kysymyksiä että onko kaikki puhtaat jauhot pussissa. Pahimmassa tapauksessa tekijät ovat ajatelleet, että mikäli yksi vippipalvelu menettää maineensa, voi toisella firmalla jatkaa. Onko kyseessä siis tekstiviestihuijaus vai ihan varteenotettava vippifirma ja käytäntö vain turvallista ja terveellista riskien hajauttamista?

Pikavippi & Perintätoimisto saman katon alla!

Lueskelin Kulutusluotot.orgin pikalaina juttua Ninnin pikalaina - nimisestä pikavippipalvelusta, ja onkin hauska huomata että saman katon alla toimii myös rästissä olevien, maksamattomien pikavippien perintään erikoistunut yritys, Creditcontact. Molempien yritysten taustalla hääräilee seinäjokelainen Artic Freetime Service Oy.

Onko tähän tultu että pikavippifirmat ovat täyden palvelun yrityksiä, joista saa niin lainaa kuin maksumuistutuksiakin? Ironista on sekin että Ninnin pikalaina lienee ainoa vippipalvelu joka rakentaa omaa brändiään hyvin ystävällisellä olemuksella, mutta Ninni harjoittaa myös perintää perintätoimistona. Luonnollisesti Ninni on solminut sopimuksen tämän perintäfirman kanssa, mutta onko muitakin vippifirmoja jotka laittavat omat rästilaskunsa Creditcontactille, vai perinteisemmin Lindorffille? Noh leikki sikseen, ei minulla ole kumpaakaan palvelua kohtaan mitään skismoja, ainakin perintätoimisto tietää mitä tekee kun vippikokemusta löytyy myös niiden myöntämisestä. Mutta onko mahdollista että tuollaisesta toiminnasta tulee eturistiriitoja josta asiakas joutuu kärsimään jos yritys saa tulosta niin vippien myöntämisestä kuin niin perimisestäkin? Siirretäänkö myöhässä olevat vipit mahdollisimman nopeasti karhuttavaksi, jotta tulosta saadaan?

Varokaa pikavippihuijareita!

Pikavipit keksittiin Suomessa vuonna 2005, ja yhden miehen saunaillan aikana päähän tullut idea laajentui yritykseksi, joka toimi hiljaisella liekellä muutaman kuukauden, kunnes Mtv3:sen kello kymmenen uutiset raportoivat positiivisesti tästä uudesta liikeideasta. Tämän jälkeen kysyntä ylitti tarjonnan, ja ei mennyt montaakaan kuukautta, kun kysynnän ja tarjonnan kuilu tasapainottui koska uusia pikavippifirmoja syntyi kuin sieniä sateella. Vippimarkkinat olivatkin hyvin holtittomia, rahaa sai kellon ympäri, vaikka baarista asti tilattua, ja todelliset vuosikorot huitelivat kolmen tuhannen molemmin puolin. Vuosi sitten pikavippaajien toimintaa rajoitettiin, ja pikavippejä ei nykyisin myönnetäkään yöaikaan.
Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joten henkilö voi sopia pikavippiyrityksen kanssa lainasta, jonka korkotaso lähentelee koronkiskontaa. Mutta liikkeellä on myös huijareita, jotka yrittävät rahastaa erityisesti kalliilla tekstiviesteillä, joita vippien hakuun ja niiden vahvistamiseen tarvitaan. Selasin läpi pikavippiarvosteluita ja huomasin eCredit nimisen palvelun, joka on sama kuin vanha tuttu Europankki. Kyseinen virolaishuijaus rahastaa tekstiviesteillä. He lähettävät sattumanvaraisiin numeroihin viestejä "Vahvista 100 euron laina lähettämällä Ok tähän numeroon" , jolloin paluuviestinä tulee, ettei sinulle voida myöntää lainaa. Ja tämä viesti maksaa 5 euroa. He myös lähettävät perättömiä maksumuistutuksia, vaikka ei olisi lainaa ikinä ottanutkaan heiltä, ja tarjoavat lainan pidennystä lähettämällä 5 euron hintaisen tekstiviestin.
Onko kukaan ikinä oikeasti saanut lainaa Europankilta tai eCreditiltä?

Suomen lihavat eläkkeet

Jos tienaat eläkeläisenä 23 000 euroa tai enemmän, olet keskimääräistä eläkettä selvästi suuremmalla tasolla Suomalaisten eläkeikäisten joukossa. Jos saat 23 000 euroa tai enemmän kuukaudessa, eläkkeesi kuuluu maamme kymmenen parhaan joukkoon. Jos vuodessa sekä viidessä kuukaudessa tienaat eläkettä 23 000 euroa, eläkkeesi vastaa kokonaiseläkkeen laskettua keskiarvoa joka on noin 1344 euroa kuukaudessa. Huippueläkkeet nostavat keskiarvoa, joten 1344 euron eläkkeellä et kuulu vieläkään enemmistöön, vaan suurin osa eläkeläisistä selviytyy ja tulee toimeen tätäkin pienemillä eläkkeillä.

Korkeimpia eläkkeitä löytyy hyvin harvoilta. Eläketurvakeskuksen tilasto-osaston päällikkö Mikko Pellinen sanoo, että 100 suurimman eläkkeen keskiarvo lähenteli viime vuoden loppupuolella 16 765 euroa. Tässä joukossa paras eläke oli n. 40 000 euroa kuukaudessa, heikoin 12 500 euroa. Jakauma kapenee voimakkaasti mitä lähemmäs huippua tullaan, kommentoi Pellinen. Vuoden 2008 eläkettä saavien huippukymmenykseen pääsi jos eläke oli 2 062 euroa kuukaudessa. Tähän valiojoukkoon kuului n. 13 000 suomalaista. Eläkettä saavien parhaaseen yhteen prosenttiin pääsi alle 4000 eurolla. Naisten määrä kutistuu sitä mukaan, mitä suuremmista eläkkeistä on kysymys. Yli 7 500 euron eläkkeestä pääsi nauttimaan 710 miestä ja 10 naista. Kun eläke ylitti 10 000 euron, kyseessä oli 222 miestä ja enää 3 naista, sanoo Pellinen.

Parhaisiin eläkkeisiin pääsevät huippupalkkoja vetäneet johtajat. Johtajille Suomessa on usein sovittu erilaiset bonukset ja palkkiot sekä erillinen lisäketurva. Lisäeläkkeen suuruus kokonaispalkasta vaihtelee muutamista prosenteista kymmeniin. Vuosien varrella laskentaperusteet ovat muuttuneet, joten sekin hankaloittaa entistä enemmän palkkojen arviointia suhteessa saatavaan eläkkeeseen. Vuonna 2005 eläkeuudistusta koko aktiiviuransa samassa paikassa työskenneelle eläke määräytyi neljän viimeisen työvuoden palkan perusteella. Jos henkilö oli useissa työpaikoissa, jokaisesta jaksosta laskettiin erikseen kulloinkin voimassa olevan lain mukaan määritelty eläke.

Tietynlaisen kuvan hahmottamiseksi Pellinen laskeskelee mahdollisia eläkkeiden taustoilla olevia palkkoja. Pellinen kuvaa annettuja esimerkkejä kuitenkin “fiktiivisiksi”. Jos ajatellaan, että vanhan työeläkelain mukaan henkilö saisi eläkettä oltuaan saman yrityksen palveluksessa ja hänen eläkkeensä olisi 56 % palkasta. Jotta henkilö voisi saada 16 800 euron kuukausittaisen eläkkeen, hänen olisi pitänyt ansaita 30 000 euroa kuukaudessa, siis 360 000 euroa vuodessa. Jos samainen henkilö olisi tehnyt koko uransa valtiolla, kunnissa ja jäänyt virastaan eläkkeelle, hän olisi voinut saada tässä tapauksessa lisäeläketurvan, eli eläke olisi 66 % kokonaispalkasta. Tuolloin henkilön eläke olisi voinut yltää 100 parhaan joukkoon 25 000 palkan perustein.

Monella suurituloisella yritysjohtajalla on kuitenkin suuremmat tulot kuin tosiasiassa pelkkä eläke antaa ymmärtää. On hyvin tavallista, että pörssiyhtiöistä eläkkeelle siirtyneet toimarit ovat yhden tai useamman yhtiön hallituksen jäseniä ja nauttivat palkkioita sivuansioistaan. Tämän lisäksi voi löytyä osakkeita tai optioita, palkitsemisjärjestelmien ansioita, joista kerätään pääomatuloa eläkkeelläkin. Juurikin sivuansioiden vuoksi kaikki huipputuloiset eläkeläiset eivät saaneet ansiotulojaan juurikaan eläkkeistä. 2008 huippua ylläpiti joukko entisiä johtajia, näiden joukossa mm. Valmetin entinen toimitusjohtaja Matti Sunderberg, ansiotulot 860 000 euroa. Toinen oli Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä sekä Kemiran entinen toimitusjohtaja Lasse Kurkilahti.

Pikavippi vertailuista

Sellainen sivusto kuin pikavippi.ws on julkaissut uuden artikkelin missä kyseinen sivusto vertaa usean kymmenen suomalaisen pikavippi yrityksen palveluita. Artikkelin voit löytää täältä jos olet miettinyt pikavipin hankkimista, mutta et ihan tiedä mistä lähteä.

Artikkeli vertaa mm. Herttavippi, Amex-pikalaina sekä Easylainan tarjoamia palveluita.

Käy vilkaisemassa!

Tänään tuli luettua myös seuraavat blogit, aiheesta riippumatta Focus on fashion & Fashionweek!

Pikavippi varusmiehelle

Luin Helsingin Sanomista äskettäin uutisen pikavipeistä ja niiden vaikutuksesta mm. varusmiesten talousongelmiin. Pikavipit velkaannuttavat uusimpien tietojen mukaan pahoin osaa varusmiehistä.

Nopealla vauhdilla kaikkialla yleistyneet pikavippilainat ovat puolustusvoimien pääesikunnan mukaan aiheuttaneet osalle varusmiehiä merkittäviä taloudellisia ongelmia. Varusmies löytää itsensä ongelman keskeltä silloin, kun pienituloisena ei pystykään maksamaan vippejä takaisin.

Jos varusmiehille maksettaisiin käypä korvaus, niinkuin kertausharjoituksista maksetaan n. 50 euroa päivässä, heillä ei olisi tarvetta ottaa velkaa. Miksi kukaan ei puhu ikäsyrjinnästä tässä asiassa?

Vippiä vippiä

Pikavipit ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi viimeisen parin vuoden aikana. Ei mikään ihme, jos miettii kuinka helpoksi pikavipin saaminen on myös tehty. Jos vertaa perus pikavipin saamista esimerkiksi siihen, miten hankala perinteisistä pankeista on saada lainaa, niin siinähän säästetään vaikka kuinka paljon aikaa ja aika on aina rahaa.

Pikavippi myös tasapäistää kuluttajia siinä, missä suuremmat lainat rajaavat käyttäjäkuntansa niihin joilla ennestään rahaa on, sekä niihin joilla tulot ovat hyvinkin minimissä. Pikavippi kun ei katso kenenkään kukkaroon, tai siihen kuinka paljon sieltä ennestään rahaa löytyy. Tämä on myös pikavippien ylivoimaisesti riskein puoli, koska jos rahaa ei eräpäivään mennessä löydy niin takaisinmaksusta voi tulla yllättävänkin suuri.

Kaikkea siis kohtuudella, tämä hyvä sääntö kannattaa muistaa myös vippiä ottaessa.